Energiateollisuus ry on merkittävä ja moderni etujärjestö – alan titaani – joka työehtosopimusneuvotteluiden lisäksi huolehtii muun muassa sopivista sopimusmalleista ja edistää yhteisrakentamista infrarakentajien kanssa. Kirjoituksesta voit tutustua, kuinka etujärjestön sähkönjakelutoimikunta valvoo jakeluverkkoyhtiöiden etua käytännössä.

Suomen vaikuttavinta edunvalvontaa

Energiateollisuus ry on energia-alan etujärjestö, johon kuuluu sähkönmyyjien ja -tuottajien lisäksi jakeluverkkoyhtiöitä ja alalla toimivia urakoitsijoita. Energiateollisuuden tavoitteena on tehdä Suomen vaikuttavinta edunvalvontaa ja viedä yhteiskuntaa ennakkoluulottomasti kestävään tulevaisuuteen.

- Kauttamme tapahtuukin paljon. Neuvomme ja koulutamme yrityksien työntekijöitä, jalostamme tilastotietoja päätöksenteon tueksi, valmistelemme erilaisia ohjeita ja suosituksia sekä tiedotamme jäseniämme, listaa asiantuntija Ina Lehto Energiateollisuudelta.

Edunvalvonnalla pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön, eri toimielinten päätöksentekoon ja mediaan.

Energiateollisuudella vankka jäsenpohja ja selkeät tavoitteet

Energia-ala työllistää Suomessa noin 15 000 ihmistä ja tekee vuosittain noin kahden miljardin euron investoinnit. Tämä on jopa 40%:n osuus kaikista teollisuuden sijoituksista. Energiateollisuudella on lähes 270 varsinaista ja 60 yhteistoimintajäsentä, ja sen tukevasta asemasta kertoo myös se, että kaikki Suomen 77 jakeluverkkoyhtiötä kuuluvat etujärjestöön.

Energiateollisuus on mukana suurissa yhteiskunnan muutoksissa ja arjen ilmiöissä. Etujärjestönä Energiateollisuus katsoo vahvasti eteenpäin ja kiinnittää toiminnassaan huomiota näihin neljään teemaan:

  1. Ympäristö. Vähähiilisyys ja hiilineutraalius ovat Suomen ja teollisuuden pitkän aikavälin tavoitteita. Vuonna 2019 yli 80% sähköntuotannosta oli jo ilmastoneutraalia. Seuraavan kymmenen vuoden tavoite on kasvattaa osuus yli 90%:n.
  2. Liiketoiminnallinen menestys. Markkinanäkökulmasta Suomen pitää pärjätä myös kansainvälisessä kilpailussa. Pelkästään kotimaan markkinoilla ei pysty enää kasvamaan.
  3. Uuden ajan haasteet. Digitalisaatio tulee muuttamaan perinteisen alan lainalaisuuksia ja muutokseen pitää osata valmistautua.
  4. Asiakkaiden aktiivisuuden nousun tuomat hyödyt. Asiakkaat ovat ympäristötietoisempia ja haluavat osallistua. On tärkeää oppia tunnistamaan ilmiön tuomat edut energia-alalle.

 

Energiateollisuus, Eteläranta 10
Kuva: Energiateollisuus ry sijaitsee osoitteessa Eteläranta 10

 

Muutospaineeseen vastataan kohdennetuilla toimenpiteillä:

  • Vaikutetaan ilmastopolitiikkaan, tavoitteena on hiilineutraali energiajärjestelmä.
  • Lisätään ymmärrystä energiaverkkojen keskeisestä roolista ilmastoneutraalissa energiajärjestelmässä.
  • Parannetaan Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
  • Huolehditaan alan vetovoimaisuudesta ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus.
  • Luodaan asiakkaiden aktiivisen osallistumisen mahdollistava energiajärjestelmä, joka palvelee asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla.

 "Suomalaisen sähköverkkoalan toimivasta yhteistyöstä on ainesta vientituotteeksi Eurooppaan".
- Ina Lehto, asiantuntija, Energiateollisuus ry

Toimikunnat ovat valiokuntien muutosmoottoreita

Energiateollisuuden korkein elin on isoa kuvaa hallussaan pitävä hallitus, jonka jälkeen tulee valiokunnat. Nämä vastaavat energia-alan yksityiskohtaisemmista kokonaisuuksista kuten markkinoista ja verkoista.

Toimikunnat taas ovat valiokuntien alaisia tiimejä, jotka tekevät käytännönläheisempää edunvalvontaa ja työskentelevät valiokuntien asettamien tavoitteiden ja resurssien mukaisesti. Esimerkiksi verkkovaliokunnan alaisen Sähkönjakelutoimikunnan tehtävänä on sähköverkkoyhtiöitä koskeva edunvalvonta ja kannanmuodostus.

Energiateollisuuden organisaatiokaavio
Energiateollisuuden organisaatiokaavio. Lähde: Energiateollisuus ry

Toimikunnissa päätöksenteko ei ole yhden yksinvaltaa

Sähkönjakelutoimikunta koostuu sähköverkkoyhtiöiden, Energiateollisuuden, kantaverkkoyhtiö Fingridin sekä palveluntuotantoyhtiöiden edustajista.  Sähkönjakelutoimikunta kokoontuu noin viisi kertaa vuodessa ja seuraa tehtävälistalla olevien asioiden etenemistä ja pohtii tarvittavia jatkotoimenpiteitä, jotta tavoitteeseen päästään. Puheenjohtajana tässä toimikunnassa toimii Nurmijärven Sähkön verkkojohtaja Osmo Karvonen, jolla on meneillään jo toinen kausi toimikunnassa.

– Olen ollut lähes koko työurani ajan luottamustehtävissä. Yli 20 vuotta on jo ehtinyt vierähtää erilaisissa toimikunnissa ja työryhmissä, koska mielenkiintoinen työ jaksaa pitää otteessaan. - Päätöksenteko on ennen kaikkea yhteistyötä, ei vain yhden ihmisen yksinvaltaa, kiteyttää Osmo toimikunnan työskentelyn.

- Osallistumalla luottamustoimiin pääsen osaltani vaikuttamaan alan kehittymiseen ja kehittämiseen. Haluaisin oman puheenjohtajakauteni aikana käydä mahdollisimman paljon avointa keskustelua sähkönjakelutoimintaan liittyvissä asioissa, jatkaa Osmo.

Energiateollisuuden asiantuntija Ina Lehto kertoo olevansa tyytyväinen Sähkönjakelutoimikunnassa tehtävään yhteistyöhön eri yritysten ja toimijoiden välillä. Lehdon mukaan Suomessa käydään myös rakentavaa vuoropuhelua ja tehdään tuloksellista yhteistyötä jakeluverkkoyhtiöiden ja kantaverkkoyhtiön kesken. Monessa Euroopan maassa ollaan tässä mielessä siiloutuneempia, jolloin tuloksetkin saattavat olla yksipuolisempia. – Suomalaisen sähköverkkoalan toimivasta yhteistyöstä on ainesta vientituotteeksi Eurooppaan, toteaa Ina.

Sähkönjakelutoimikunnan tavoitteena on kehittää

  • yhteisrakentamista muiden infrarakentajien, kuten teleyhtiöiden ja kuntien, kanssa.
  • sopimusmalleja, lainsäädäntöä tai viranomaismääräyksiä, jotta sähkölaitteistojen lupamenettely olisi sujuvampaa.
  • liittymis- ja verkkopalveluehtojen ylläpitoa.
  • sähkön laatua ja sähköturvallisuutta.
  • sähköverkkoja koskevia standardeja.
  • sähkön mittausta ja älykkäitä sähköverkkoja.

"Sähkönjakelutoimikunta on tehnyt kattavasti ohjeistuksia pientuotannon liittämiseksi verkkoon".
- Osmo Karvonen, sähkönjakelutoimikunnan puheenjohtaja

Usein asiat etenevät käsittelyyn kohtaamisten kautta

Tyypillisesti toimikunnan tehtävälistalla on sähköverkkoyhtiöitä koskevia aihealueita, joilla pyritään parantamaan toiminnan laatua sekä ratkomaan käytännönläheisiä ongelmia, joihin yritykset törmäävät.

- Aika usein asiat tulevat listalle joko energiateollisuudelta viranomaistapaamisten kautta, toimikunnan henkilöiltä tai alalla työskenteleviltä ihmisiltä. Asialista muokkaantuu myös sen mukaan, mitä asioita viranomaistaholla on käsitelty, summaa Osmo. Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi kulutusjoustojen hyödyntäminen jakeluverkoissa, Energiavirastolle toimitettavat kehittämissuunnitelmat ja etäluettavien mittareiden hyödyntäminen verkonhallinnassa.

 

infograafi esityslista

Verkonrakennuksen tuleva vuosikymmen on täynnä tekemistä

Inakin näkee verkonrakennuksen tulevaisuuden hyvin valoisana ja työteliäänä. Miljardien eurojen investoinnit ja verkon kehitystarpeet takaavat töitä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. – Tulevat hankkeet vaativat maanrakennus- ja sähköteknistä osaamista ympäri Suomen. Kaapelointi on vain yksi ratkaisu. Johtoja siirretään teiden varsille ja johtokatujen hoitoa kehitetään. Myös uudet älyverkkoratkaisut yleistyvät kovalla vauhdilla. Esimerkiksi kaupunkien toimitusvarmuus on jo hyvällä tasolla, mutta harvemmin asutuilla alueilla riittää vielä työtä, ynnää Ina.

Osmo Karvonen / Nurmijärven sähköverkko Oy

Osmo Karvonen
Sähkönjakelutoimikunnan puheenjohtaja, Energiateollisuus ry
Verkkojohtaja / Nurmijärven Sähköverkko Oy

Ina Lehto / Energiateollisuus ry

Ina Lehto
Asiantuntija
Energiateollisuus ry

ESIMERKKI: Energiateollisuus toi asiantuntijanäkemyksiä sähkömittareiden uudistuksessa

Vuonna 2018 TEMillä päättyi kaksivuotinen älyverkkotyöryhmä, joka oli poikkeuksellisen laaja. Työryhmässä käsiteltiin useiden muiden teemojen lisäksi myös sähkömittareiden uudistusta. Energiateollisuuden lisäksi työhön osallistui työryhmän jäseninä mm. kuluttajavirasto sekä omakoti-, lähienergia- ja kiinteistöliitot. Työssä kuultiin myös muita sidostahoja laajasti. Energiateollisuus pääsi vaikuttamaan hyvinkin konkreettisesti siihen, mitä seuraavilta mittareilta lakisääteisesti vaaditaan.

– Saimme ilmaistua jakeluverkkoyhtiöiden ja koko energia-alan näkemyksen hyvin. Ratkaisut ovat tietenkin aina kompromisseja, mutta lopputulos on nähdäkseni tasapainoinen. Ministeriö on sitoutunut läpiviemään älyverkkotyöryhmän yhteiset ehdotukset lainsäädäntöön. Näin laajan yhteisen näkemyksen muodostaminen oli todella merkittävä asia, painottaa Ina.

Älyverkkotyöryhmän työn tuloksena syntyneen seuraavan sukupolven sähkömittareiden vaatimuksia koskevan asetuksen on tarkoitus astua voimaan syksyllä 2020.

✨ Lue seuraavaksi ✨

Järvi-Suomen erityinen toimintaympäristö kannustaa tuotekehitykseen
Teksti:
Marja Apunen-Mäkelä / SLO Oy
Kuva:
Minna Juvonen / SLO Oy

Valaisimen yksilöllinen osoite ohjaa valoja halutusti

SLO:n logistiikkakeskuksen laajennusosan varastohallin valaistusta ohjataan DALI:lla ja tunnistimilla

SLO:n ketterä just-in-time-toimituspalvelu mahdollisti Insta Automationin asennusten onnistumisen

Äänekoskelle toteutettavan maailman ensimmäisen uuden sukupolven biotuotetehtaan asennusprojekti on ollut poikkeuksellisen laajamittainen hanke, jonka materiaalitoimituksissa SLO oli mukana.