Vaihdoin juuri työpaikkaa. Ensimmäistä kertaa jouduin miettimään saavutettuja etuja, eli niitä, jotka mielelläni siirtäisin uuteen työympäristööni. Nämä edut liittyvät erityisesti työergonomiaan. Niitä löytyikin yhtäkkiä joka lähtöön. Jouduin punnitsemaan, mitkä todella olisivat minulle tärkeitä. Ensimmäisenä mukaani tarttui mousetrapper-hiiri. En enää ikinä haluaisi työskennellä perushiirellä. Seuraavaksi mietin sähköpöytää. Kyllä. Ehdottomasti hankintalistalle. Ja millainen? Olin tottunut kulmapöytään, jossa näytön saa alemmalle tasolle. Kyllä, mielellään. Vain gymba-aktivointilauta jäi listalle myöhemmin hankittavaksi.
Tulin ajatelleekseni sähköasentajaystävääni, jota haastattelin hiljattain. Hän kertoi, että harva yli 50-vuotias sähkömies on enää perussähkötöissä. Mitä ergonomisia vaihtoehtoja hänellä olisi? Tai kuinka taata turvallinen työympäristö tilanteessa, jossa valtakunnan päämediankin toimittaja kyseenalaistaa alan sääntelyn, kuten Paavo Rautio kirjoitti HS:n pääkirjoituksessa Merkintöjä-palstalla 14.12.2016: Ei saa tehdä, jos kaikki eivät osaa.
Sähkötyön fyysisiä kuormitustekijöitä ovat erityisesti hankalat työasennot, toistotyö ja käsien voiman käyttö. Työperäiset niska- ja yläraajasairaudet aiheuttavat työntekijöille kipua ja tulonmenetyksiä, ja lisäksi ne tulevat kalliiksi yrityksille ja kansantalouksille.
Työterveyslaitoksen vuoden 2013 tilaston mukaan sairauspäivärahoja maksettiin keskimäärin kaikille työntekijöille tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyen 1,99 päivältä ja vammoihin liittyen 0,8 päivältä. Sähkötyöntekijöille sairauspäivärahaa tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyen maksettiin 2,4 päivältä ja vammoihin liittyen 1,1 päivältä. Ja tässä luvussa ei ole mukana itsenäiset yrittäjät. Sähköasentajan ammattiin liittyviä sairauksia ja vammoja ovat käsien jännetupentulehdus, selkävaivat sekä palovammat.
Luulisi, että kaikki sähköalalle tulevat ergonomiset ja työturvallisuutta parantavat vaihtoehdot otettaisiin kiljuen vastaan. Tietysti, jos aika menee alan sääntelyn oikeutuksen perusteluihin ja tunnetuksi tekemiseen, kuten Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen toimitusjohtaja Timo Kekkonen joutui oikaisemaan HS:n pääkirjoitustoimittajaa mielipidekirjoituksessaan (HS 19.12.2016) Sähkötöiden teko on tarkoin säänneltyä.
Suomessa on noin 2000 sähkötöihin toimivaltuudet omaava yritystä, ja niiden palveluksessa noin 22000 sähköasentajaa. (Sähköala Koti 2016: 32)
Työstä voidaan tehdä fyysisesti kevyempää ja turvallisempaa ottamalla käyttöön uusia työkaluja tai -menetelmiä. Lisäksi EU-lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa torjumaan mahdollisimman tehokkaasti työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä. Siis aika vähäisin keinoin sähkötöiden työnantaja tai yrittäjä pystyy vähentämään riskiä sairastua tai vammautua sähkötöissä.
Sähkötöiden tekijä on kosketuksissa paljaiden jännitteisten osien kanssa tai ulottuu kehonosillaan tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla jännitetyöalueelle. Jännitteistä osaa ei saa tarkoituksellisesti koskea pelkillä jännitetyökäsineillä, vaan siihen tarvitaan aina jännitetyöhön tarkoitetut työkalut, varusteet ja laitteet. 
VDE-merkintä tarkoittaa, että sähkötekninen laite, osa tai järjestelmä on testattu kansainvälisen IEC-standardin mukaisesti sähköturvallisuuden, sähkömagneettisen yhteensopivuuden ja muiden määriteltyjen ominaisuuksien osalta.
VDE-GS-merkintää käytetään teknisissä työvälineissä ja laite- ja tuoteturvallisuuslain alaisissa käyttötarvikkeissa. VDE-GS-merkintä tarkoittaa, että laite tai tarvike on turvallinen sähkön, mekaanisten, termisten, toksisten ja radiologisten ja muiden vaarojen osalta.
VDE-merkinnän saamiseksi käsityökalu käy läpi kuusivaiheisen testauksen ja yksittäisten tuotteiden toimintatarkastukset. Kuusivaiheisessa testauksessa työkalu alistetaan 10000 voltin vaihtovirtaan, -25 °C asteen pakkaseen, vedessä liotukseen, 70 °C -asteen kuumuuteen, 20 N:n kuormaan ja palavalle liekille.
VDE merkityt työkalut on hyväksytty 1000 volttiin (AC) saakka (1500 V DC). Tämä merkitsee kymmenkertaista turvallisuutta käsityökaluille.
Wiha on maailman ainoa käsityökalumerkki, jota saksalaisten lääkärien ja fysioterapeuttien yhdistys AGR suosittelee. Wiha-käsityökalut pienentävät työstä aiheutuvia rasitussairauksia ja työntekijät voivat työskennellä terveellisemmin, pitempään ja tehokkaammin. Suositusmerkintä koskee erityisesi Wiha-ruuvimeisseleitä ja –pihtejä.
Luulenpa, että sähköasentajaystäväni investointi turvallisuuteen ja työergonomiaan on hänelle aloituskustannuksena edullisempi kuin minun moustrapperit, sähköpöydät yms. Wiha VDE -ruuvikärkisarjan aloituspaketti maksaa vain 70 € SLO:n verkkokaupassa.
Wiha tarjoaa laajan valikoiman ammattilaisten käsityökaluja. Wiha-käsityökalujen suunnittelussa ja valmistuksessa on käytetty viimeisimpiä tuotantoteknologioita, käyttäjälähtöisiä innovaatioita ja viimeisteltyä ergonomiaa. Työkalut ovat kestäviä ja luotettavia laatutuotteita. Wiha on saksalaisen Hahn-perheen vuonna 1939 perustama yritys. Wiha on yksi maailman johtavista käsityökalumerkeistä.
Suosittelemiemme Valinnat -tuotteiden pitää herättää tunteita ensisijaisesti meissä itsessämme. Heikko luottamus omiin valintoihin näkyisi valitettavasti läpi ja markkinointiviesti jäisi puolinaiseksi. Usko omiin valintoihin pitää olla - ja onneksi se onkin - järkkymätön.
Optisen verkon suunnittelussa ja rakentamisessa on yleistynyt passiviinen PON-tekniikka (Passive Optical Network). Tekniikka käyttää vain yhtä runkokuitua palvellakseen useampia, yleensä 32 tai 64 asiakasta samanaikaisesti. Teknologia mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön sekä vähentää tarvetta sijoittaa aktiivista tekniikkaa loppuasiakkaan lähelle. Verkon hallinta tehostuu ja arvokasta kuitukaapelikapasiteettia säästyy tulevia verkon laajennuksia varten.
