Seinäjoelle keväällä 2016 valmistuneen UEFA:n vaatimukset täyttävän jalkapallostadionin valaistus on sähköalan ammattilaisten taidonnäyte.

16273-008_LowRes.jpg

Seinäjokelaisen Sähköasennus Kohtamäen asentamat valaisinpylväät valaisevat uuden 6000 katsojalle rakennetun OmaSP Stadionin pelikenttää neljästä suunnasta. Kohtamäki asensi myös kaksi kevyempirakenteista valaisinpylvästä stadionin ulkopuolella sijaitsevalle tapahtumatorille.

Osram toimitti valaisimet ja 42-metriset valaisinpylväät Sähkö-Jokinen. SLO toimitti tarvikkeet ja toimi myös yhteyskanavana eri toimijoiden välillä. Seinäjoen SLO:n myyntipäällikkö
Risto Pirttinen luotti projektin onnistumiseen.

– Mitään hankaluuksia ei oikein missään vaiheessa ollut. Projekti oli niin hyvin suunniteltu alusta loppuun.

Ajoitus ja oikeat tuotteet

SLO oli Kohtamäelle luonteva kumppani projektin alusta saakka. SLO auttoi urakoitsijaa niin tarvikehankinnoissa kuin toimittajien valinnassa. Projekti aikataulutettiin tarkasti, joten tavarantoimituksissa oikeiden tuotteiden lisäksi tärkeää oli ajoitus.

– Meillä on SLO:n kanssa pitkä yhteistyö. Elektria-liikkeenä meille SLO on ensisijainen tukkuri. Yhteistyö sujui stadion-hankkeessa hyvin, ja toimittajat olivat laadukkaita. Saimme aina oikeaan aikaan sitä tavaraa, mitä pitikin, toimitusjohtaja
Markku Kohtamäki kertoo.

“Elektria-liikkeenä meille SLO on ensisijainen tukkuri.”


Markku Kohtamäki, Sähköasennus Kohtamäki Oy

Hän on tyytyväinen lopputulokseen ja siihen, että stadionin rakennusprojekti hoidettiin kokonaisuudessaankin tehokkaasti. Ryhdikäs organisointi mahdollisti myös valaisinten asennuksen turvallisesti ja aikataulussa.

– Aikataulu piti ja työturvallisuus otettiin huomioon. Täytyy kyllä kehua projektin johtoa siitä, miten hienosti kaikki sujui.

16273-038-LowRes.jpg

“SLO hoiti projektin johtamisen monessa suhteessa tyylikkäästi.”

Markku Kohtamäki, Sähköasennus Kohtamäki Oy

UEFA:lta määräykset

Erityistä projektissa oli se, että Euroopan jalkapalloliitto UEFA asetti tarkat määräykset, millaisia valonheittimien tulee olla ja miten valot suunnataan kentälle.

– Valaistuksissa on neljä eri tasoa ja kaikissa tasoissa valon täytyy osua tasaisesti kentälle. Valaistuslaskelmat täytyi tehdä tarkasti. Kentälle merkittiin monta mittauspistettä, joiden avulla saatiin valaistus säädettyä oikein, Kohtamäki sanoo.

Jokaisessa neljässä valopylväässä on yhdeksäntoista 2000 watin valaisinta. Seinäjoen stadionin valaistus pääsee 800 luksin valaistustasolla UEFA:n B-kategoriaan. A-kategoriaan vaaditaan valaistukselta 1200 luksia, ja tähän on Seinäjoellakin tarvittaessa mahdollisuus.

16273-014-LowRes.jpg

– Ylös pylväisiin kiinnitettiin pelkät valaisimet, joista jokainen on halkaisijaltaan 60 senttimetriä. Valo-ohjaus sijoitettiin erilliseen liitäntäkeskukseen stadionin aitojen sisäpuolelle. Näin tehtiin siksi, ettei liitäntälaitteiden aiheuttama kuorma valaisinpylväässä kasva liian suureksi.

Osramin asiakkuuspäällikkö Sami Laakso kertoo, että kentän valaistukseen valittiin purkauslamppuvalaisin ja matalampiin pylväisiin tapahtumatorille led-heittimet.

– Purkauslamppuvalaisimiin päädyttiin, ettei pylvään painokuorma kasva liikaa.

Hän on ollut aiemmin mukana myös Lahden stadionin valaistusprojektissa, joten hänellä oli käsitys siitä, millaisesta työstä on kysymys.

– Olihan tämä hieno projekti ja kokonaisuudessaan Seinäjoelle rakennettiin tyylikäs stadion. Teen vielä tarkistusmittauskäynnin, kun valaistusta on käytetty noin sata tuntia.

Pylvään erikoinen rakenne

Kentän valonheittimille tilattiin 42-metriset pylväät arkkitehdin piirtämän mallin mukaan. Koska neljästä osasta koostuvan pylvään ylin kappale kiinnitettiin kaltevaan 18 asteen kulmaan, täytyi asentajien olla tarkkana ruuvatessaan pultit momentteihin.

– Työvaihe oli vaativa. Asentajat ruuvasivat yläosassa pultit nosturin korista, Kohtamäki kertoo.

Pylväät toimitti Sähkö-Jokinen Porista. Myyntipäällikkö
Ville Niemisen mukaan hyvä projektisuunnittelu kantoi hedelmää. Vaikka riskejä projektissa oli, kaikki meni mallikkaasti alusta loppuun.

– Pylväiden kuljetusprosessi vaati huolellista suunnittelua. Tavallisesti pylväät on sinkitty, mutta nämä stadionin pylväät oli lisäksi maalattu mustiksi. Siksi myös kolhiintumista tuli välttää.

Tyviosan pulttikori valettiin pylvään perustukseen.

– Yksi kriittisimmistä kohdista oli se, että saadaan pultit ja laippa maston juuressa osumaan oikein.

Nieminen sanoo, että tämän mittaluokan projekti oli haastava, mutta samalla siitä tuli hyvä käyntikortti.

Markku Kohtamäki

  • toimitusjohtaja, Sähköasennus Kohtamäki Oy
  • Seinäjoki
  • sähkötyöt monipuolisesti
  • alalla yli 40 vuotta, yritys perustettu vuonna 1987
  • www.superwatti.fi

Ville Nieminen

  • myyntipäällikkö, Sähkö-Jokinen Oy
  • Pori
  • törmäysturvalliset ja jäykät valaisinpylväät sekä mastot aluevalaistukseen
  • yritys perustettu vuonna 1968, valaisinpylväiden jalustatuotantoa vuodesta 1982
  • www.sahkojokinen.fi

Sami Laakso

  • asiakkuuspäällikkö, Osram Keski- ja Länsi-Suomi
  • Tampere
  • ammattivalaisimet ja valaistusratkaisut
  • valaistusalan kokemusta 9 vuotta
  • www.osram.fi

Risto Pirttinen

  • myyntipäällikkö, SLO Oy
  • Seinäjoki
  • alalla yli 30 vuotta
  • sähkötarvikkeiden tukkumyynti ja projektituki alueen asiakkaille

Elektria

  • Maanlaajuinen SLO:n sähköurakoitsija-asiakkaiden ketju
  • perustettu v. 1983
  • www.elektria.fi

 

 

Kiinnostuitko?

SLO:n laajat projektipalvelut valaistuksessa kattavat muun muassa suunnittelun, tuotekonsultoinnin ja logistiikan. Ota yhteyttä myyntikonttoreihimme, niin suunnitellaan yrityksellesi sopiva kokonaisuus.

Teksti Outi Rantala Kuvat Marko Koivuporras
Teksti:
Outi Rantala

Oikeat tuote- ja teknologiavalinnat takaavat Valmetin menestyksen

Valmet suunnittelee ja toimittaa asiakkailleen eri polttoteknologioihin perustuvia kattilalaitoksia ja pienen kokoluokan voimalaitoksia maailmanlaajuisesti.

Kemin Ekoaseman uuteen halliin LED-valaisimet

Valaistuksen suunnitteluryhmä päätyi projektissa Exaktorin Zenit LED –valaisimiin.

Rexam luottaa materiaalihallinnassa SLO:hon – ympäri vuorokauden

Monikansallinen Rexamin tuotanto asettaa kovia vaatimuksia materiaalihallinnolle.