Tiesitkö että ulkoisesti hyvinkin samankaltaiset käsineet voivat olla ominaisuuksiltaan täysin toisistaan poikkeavat. Työkäsine tulisikin AINA valita työtehtävän ja työn aiheuttamien riskien mukaisesti.

Viiltosuojakäsineiden merkintätapa muuttui uudistetun EN 388:2016 standardin myötä vuonna 2018

Näin ollen kaikkien 21.4.2019 jälkeen valmistettujen ja myyntiin asetettujen käsineiden merkintöjen, käyttöohjeen ja vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tulee olla uuden asetuksen mukaisia. Markkinoilla ja käytössä voi vieläkin olla käsineitä, joissa on kahdenlaisia tai vanhan standardin mukaisia merkintöjä. Tällaisia käsineitä voi käyttää niiden koko elinkaaren ajan. Monilla toimialoilla, kuten rakennusteollisuudessa, on jo käytössä viiltosuojakäsineet uusin merkinnöin ja tällaisten käsineiden käyttöä vaaditaan sekä omilta työntekijöiltä että alihankkijoilta.

EN388 – mikä muuttui?

Jos käsine sisältää testiterää tylsyttävää materiaalia (esim. lasikuitu), tulee käsinevalmistajan käyttää ISO 13997 mukaista TDM-testiä. Testissä suora veitsi leikkaa materiaalin läpi tietyllä voimalla. Veitsen terä vaihdetaan jokaisen viillon jälkeen ja voimaa kasvatetaan, kunnes terä menee läpi materiaalista. Tasot ilmaistaan kirjaimilla A-F. Paras viiltosuojataso on F, joka vastaa 30 Newtonia (30 N = n. 3000g). Aiemman Coup-menetelmän mukaisia testituloksia (tasot 1-5) ja uusien tulosten välillä ei ole yhteyttä, joten niitä ei voi verrata toisiinsa. Uuden standardin hankauskestävyyden testauksessa käytetään karkeampaa hiontapaperia, joka voi vaikuttaa testitulokseen. Standardiin on lisätty testi iskunsuojaukselle. Jos käsine täyttää asetetut vaatimukset, se saa lisämerkinnän P = Impact Protection.

Lähde: Skydda

Näin viiltosuojakäsineiden merkkejä tulkitaan

Työssäsi käyttämistäsi käsineistä tulisi AINA löytyä joko EN 388:2003 tai EN 388:2016 hyväksyntä. Esimerkiksi jos käsineellä on hyväksyntämerkintä EN 388:2016 4X44F niin se on silloin saavuttanut maksimiarvot kaikissa tehdyissä testeissä. Alla avattuna mitä EN 388 -hyväksynnät sisältävät:

Hankauslujuus: Asteikko 1-4

Materiaali altistetaan hiekkapaperihionnalle tasaisen paineen alla. Suojauskerroin määritetään sen jälkeen välille 1-4 riippuen siitä, kuinka monta kierrosta käsine kestää rikkoutumatta. Mitä korkeampi luku taulukossa, sen parempi käsine.

Viiltosuoja (vanha mittaustapa eli EN 388:2003): Asteikko 1-5 tai X.

Nykyään ei yleisesti testata ja silloin viiltosuojakäsineessä merkintänä käytetään X.

Lasketaan vähin kierrosmäärä (pyöreä leikkausterä), joka riittää käsineen materiaalin viiltämiseen. Suojauskerroin määritetään välille 1-5, jossa 5 on paras tulos.

Repäisylujuus: Asteikko 1-4

Lasketaan käsinemateriaalin rikkirepäisemiseen tarvittava voima. Suojauskerroin määritetään välille 1-4. Maksimiarvo on 4 eli mitä sitkeämpi käsine sen suurempi arvo. Huomioitavaa on se että kaikissa työtehtävissä korkein arvo ei ole paras arvo. Esimerkiksi jos hanska tarrautuu kiinni johonkin niin voi olla hyvä että repeäminen tapahtuu helposti.

Puhkaisulujuus: Asteikko 1-4

Kuinka paljon voimaa tarvitaan käsinemateriaalin puhkaisemiseksi piikillä (Huom. ei suojaa neulojen pistoilta). Suojauskerroin määritetään välille 1-4 ja maksimiarvo on 4.

Viiltosuoja (uusi mittaustapa eli EN 388:2016): Asteikko A-F

Testissä suora veitsi leikkaa materiaalin läpi tietyllä voimalla. Veitsen terä vaihdetaan jokaisen viillon jälkeen ja voimaa kasvatetaan, kunnes terä menee läpi materiaalista. Tasot ilmaistaan kirjaimilla A-F. Paras viiltosuojataso on F, joka vastaa 30 Newtonia (30 N = n. 3000g).


Teksti: SLO
Kuva: Skydda

Ragnar Stålskog -työmaadoitusvälineet SLO:sta

SLO:lta löytyy laaja valikoima työturvavälineitä. Räätälöimme työturvavälineet käyttötarkoituksesi ja olosuhteittesi mukaan.

Turvallisuus ennen kaikkea

Mittalaitteiden ja lisävarusteiden turvallisuus

MIKÄ ON YRITYKSESI TYÖTURVAVÄLINEIDEN KUNTO?

Useat yritykset ovat ottaneet työturvallisuuden päätavoitteeksi